Hannan kirjoitelmia

Bertan edesottamukset

Torstai 28.9.2023 - Hanna

Ei voi kuin olla iloinen ja onnellinen tästä mahtavasta koirasta. Vaikka ajatuksena pikkupentu vaiheessa olikin saada Bertasta minulle jalostuskoira ei siitä sen kolmosen kyynärän vuoksi sitä tioetenkään tule, mutta Bertta on osoittautunut olevansa aivan loistava harrastuskoira Jarnolle. Se omaa hyvän työmoraalin ja noutajan ominaiset taipumukset, innokkuus ja periksi antamattoomuus vie sen todennäköisesti vielä pitkälle, näin ainakin toivon <3

Sijoituskoira kuulumisia

Lauantai 9.9.2023 - Hanna

Kiva, että Molly ehti meitä moikkaamaan. Kivasti kehittynyt ja nyttemmin myös kasvanut, varsin rauhallinen ja hyvä käytöksinen nätti neiti.

Nomia ajelimme katsomaan Kotkaan. Siellä meitä vastassa olikin ihanasti kehittynyt hienossa kunnossa oleva vauhti mimmi.

Kyllähän näitä pitää päästä näyttelykehään pyörittelemään.....

Mejäilyä kevään edetessä

Sunnuntai 28.5.2023 - Hanna

Pääsinpä itsekin eilen metsään jälkeä tekemään. Kivaa oli, ilma oli loistava; ei liian kuuma, vaikka aurinko ihanasi paistoikin ja mikä ihaninta, ei hyttysiä!

Koepäivänä eli tänään jäin kotiin hoitamaan mummihommia <3

Jarno soitteli loisto uutisen. Bertta on jäljestänyt hyvin, saanut hyväpisteisen ykköstuloksen. Olemme enemmän kuin tyytyväisiä ja onnellisia ihanasta Bertsukastamme!

Pentuaika loppuu

Tiistai 23.5.2023 - Hanna

On kyllä haikeutta ilmassa, kun viimeinen pentu lähti tänään uuteen kotiinsa. On ollut ihana, työntäyteinen pari kuukautta, mutta haikeana kuuntelen talon hiljaisuutta.....

Kaikkea hyvää ihanille Moon-pentueen pennuille ja heidän omille ihmisilleen! Nähdään taas kohta; Tassu, Hilla, Honey, Nalle, Aapo, Nomi, Lila, Charlie ja Molly.

Pentulaatikon vierellä

Keskiviikko 29.3.2023 - Hanna

Onpa taas ihana viettää aikaa pentulaatikon reunalla. Näitä ihanuuksia voisi katsella vaikka kuinka ja kauan.....

Ihanan terhakoita ja hyvin kasvavia pieniä labradorinalkuja :) Mitähän maailmalla on tarjota näille sankareille?!

Jalostusmietteitä

Sunnuntai 8.1.2023 - Hanna

Voi miten haastavaa on joskus tehdä päätöksiä....

Pitkään ollaan pohdittu Lunan (My Guides Touched By Moonlight) käyttöä jalostukseen. Pompoteltu ajatuksia suuntaan ja toiseen. Aina kuitenkin ajatuksissani palaan siihen, että koiran jalostusarvo ei ole pelkästään lonkat. Luna on ihana, hyvä luonteinen, erittäin terveenä ollut, omaan silmään nätti ja hyvä rakenteinen koira. Viimeksi se on osoittanut ihanan luonteensa, kun heidän perheeseensä syntyi vauva. Se, miten Luna suhtautui uuteen perhetilanteeseen ja etenkin se, miten se on pienen ihmisen kanssa ollut on tehnyt suuren vaikutuksen.

Keskustelua olen käynyt kokeneiden kasvattajien kanssa ja saanut omille ajatuksille vahvistusta. Kiitos kaikille hedelmällisistä keskusteluista, neuvoista ja mielipiteiden jakamisesta.

Lopullinen päätöks asiasta ja mahdollisesta urosvaloinnasta teemme toki Jarnon kanssa yhdessä. Onneksi olemme varsin samoilla linjoilla niin päätös oli lopulta helppo.

Lunaa käytetään jalostukseen seuraavista juoksuista, jos vaan uroksen omistaja meille vihreää valoa näyttää. Peukut ja varpaa pystyyn, että homma etenee ja onnistuu.

Viikonloppureissu Jyväskylään

Sunnuntai 13.11.2022 - Hanna

Kiva reissu Jyväskylään. Matkassa mukana Jarno, minä, Iivari, Bertta ja Luna. 

Heti lauantaina saatiin juhlia uutta valioa, Iivari antoi juhlan aiheen FiVMva tittelillä. Veteraanitittelin arvostan ihan tosi korkeelle. iloitsen ja olen onnellinen Iivarin menestyksestä, terveydestä ja selvästi onnellisista "eläkevuosista". Vaikka papparainen on varsin tuore isukkikin tällä hetkellä <3

Tytöt esiintyivät mukavasti ja saivat kaivattua reissukokemusta.

Taippareissa tarvitaan myös ripaus onnea

Sunnuntai 25.9.2022 - Hanna

Luna ja Bertta koklasivat taippareita. Molemmat toimivat hienosti ja pienestä jäi homman maaliin saaminen ....Olisi tarvittu matkaan ripaus onnea. Hiipuva hakuinto viimeisellä linnulla oli molempien kompastuskivi.

Ei muuta, kun pää pystyyn ja kohti seuraavia pettymyksiä....

Iivari Porvoo kr pu1 ja VSP, VETSERT ja VETROP

Sunnuntai 11.9.2022 - Hanna

En voi tajuta, mitä kehässä tänään tapahtui.....

Iivari 9v., näytti parastaan ja oli lopulta paras uros ja sitten vsp. Enää ei Iippi Rop kehässä oikein jaksanut juoksennella....

Olisin ollut suunnattoman iloinen pelkästä Vetsertistä, mutta että "vanhoilla" päivillään vielä tämmöisen riemun meille järjesti. Ihan maailman paras Iivari <3

Maljoja nosteltiin iltapäivästä kasvattaja Pauliinan luona, jossa ihailtiin Iivarin suloistakin suloisempia pentusia.

ensimmäinen My Guides, jolla NOU1

Lauantai 10.9.2022 - Hanna

Treenaaminen noutajien kanssa on kyllä musta ihan parasta touhuilua, olispa sille enemmän aikaa....

Taippareista on kertynyt kokemusta jo jonkin verran, mutta ainahan ne vaan jännittää ja kaikenlaista voi sattua. Treeneissä loistavasti toimiva koira voi yllättää touhuilemalla ihan muuta kuin pitää ja toinen taas toimii koetilanteessa varmaakin varmemmin.

Meillä kokeessa olivat sisarukset Luna ja Fanni, luonteeltaan hieman erilaiset typykät. Molemmat toimivat treeneissä hyvin ja omaavat hyvän työmoraalin. Luna on herkempi ja saattaa uusista asioista "mennä hieman puihin", Fanni taas rohkeampi melkeimpä "rämäpäinen"

Tänään pääsivät taippareissa näyttämään taitonsa ja vähällä oli etteivät molemmat läpoäisseet. Lunan kohtaloksi tuli hakuinnon hiipuminen ja uusien asioiden ihmetteleminen. Mieltä kovasti lämmittää Fannin pöytäkirjasta löytyvät lauseet; palautukset suoraan käteen, erittäin hyvä itseluottamus ja omaa erittäin hyvät noutajakoiran taipumukset. 

Siisi ensimmäinen taipparit läpäissyt My Guides koira <3

Kesäkuulumisia

Lauantai 30.7.2022 - Hanna

Aika on taas mennyt huimaa vauhtia. Kesästä on nautittu, treenailtu ja otettu rennosti, tutustuttu uusiin lastenlapsiin ja vietetty ihanaa yhteistä aikaa perheen kesken.

Taipparitreenia tehty rennolla asenteella Lunan, Fannin ja Bertan sekä halukkaiden kasvattien kanssa. Näyttelymaailmaakin haisteltu, ilman mainittavaa menestystä. Syksyä kohti olisi tarkoitus vähän mejäilläkin vielä. Treeneissä Bertta on osoittanut varsin mukavia otteita jäljestämisestä.

Vielä, kun saisi aktivoitua kasvatin omistajia treeneihin ja näyttelyihin.....Kesäkuussa järjestimme kerran viikossa treenejä halukkaille, mutta osallistuminen oli harmittavan niukkaa. Mitäköhän porkkanaa pitäisi keksiä?

Topenon uusia maastoja katselemassa ja toisaalla mullistamassa taas maailmaa

Sunnuntai 24.4.2022 - Hanna

Jarno lähti Topenoon katselemaan kevään mejäkokeen uusia maastoja.

Minä lähdin hakemaan kotiin kolmen päivän ikäistä pojanpoikaamme pikku Papua. Papunen syntyi minun syntymäpäivänäni- eipä ihanampaa synttärilahjaa maailmassa voisikaan olla. Hän on hurmaava porkkanatukkainen suloistakin suloisempi pikkuinen (3280g, 49cm), meidän maailmamme keskipiste yhdessä serkkutyttönsä kanssa.....Tässä me isovanhemmat sitten pyörimme heidän ympärillään ihaillen ja niin suunnattomasti rakastaen. Mummin ihana pikkuinen kennelpoika <3

Kehittämisseminaariin keskittyminen oli hieman haastavaa

Lauantai 26.2.2022 - Hanna

Tänään osallistuin kehittämisseminaariin (lappiskerhon toimihenkilöiden) teamsin välityksellä. Keskittyminen oli kyllä haastavaa, sillä toisaalla tyttäreni oli synnyttämässä meidän ensimmäistä lastenlastamme <3

Jännityksen ja avuttomuuden määrää ei voi edes sanoin kuvailla, kun elää mukana rakkaan tyttären elämän huippuhetkessä voimatta tehdä mitään auttaakseen häntä.

Seminaarin päätyttyä näki päivän valon maailmamme mullistaja suloisimmista suloisin pieni tyttärentytär ( 3290g, 49,5cm), maailmamme heitti volttia ja me olemme onnesta ja rakkaudesta sekaisin. Mummin ihana tuleva kenneltyttö <3

Osa virallisista kuvista lausuttu kennelliitossa

Maanantai 14.2.2022 - Hanna

Jeps jeeeee!

Täytyy olla tyytyväinen; Lotta Axelssonin mukaan kaikilla kuvatuilla lonkat A tai B ja muilla kyynärät terveet paitsi meidän Bertalla se oikea on sitten 3..... Kennelliitto oli muutamista hieman eri mieltä, joten Pietron A/A muuttui B/C ja Bertan B/B muuttui C/C.

Siis iloitaan hyvistä tuloksista ;) vaikka hieman jäi nuo tippuneet tulokset hampaan koloon...

Pelkoa ja toivoa

Sunnuntai 15.8.2021 - Hanna

On taas tunteiden vuoristorataa....

Bertta aloitti ontuilun kesä-heinäkuun vaihteessa. Kipulääkkeillä saatiin joksikin aikaa lähes puhtaaksi liike, mutta ilman lääkettä keventää taas oikeaa etujalkaa. Kuvissa ei syytä saada selville, ortopedi sai kyynäristä ja uloimmasta varpaasta kipureaktion esille. Ensi viikolla mennää ct tukimukseen ja toivotaan, että selitys löytyy.

Niin monet itkut olen asiasta itkenyt, ajatukset on ihan sumussa, tulevaisuus pelottaa. Toisaalta jaksan vähän vielä toivoa, mutta pelkään kovasti pahinta. Bertta on niin ihana luonteinen pentu ja nättikin vielä, on ihan kamalaa ajatella sen tulevaisuutta, jos edessä on "kotikoiran" osa.......

Onneksi pentueesta muilla ei vastaavia ongelmia ole ilmennyt. Pikku Elunen kärsii atopiasta ja jonkinmoisista allergiaoireista, toivon kovasti että helpotus niihin vaivoihin löytyy!

Miten elämässä käy usein niin, että surulliset asiat kasaantuu niin kuin nyt. Ajatukset pyörii ihan hurjasti monissa surullisissa teemoissa ja vaikea nähdä tulevaisuuteen. Ihana asia on se, että tulevaisuudessa on tapahtumassa maailmaan mullistava, kauan odotettu, ihana asia, josta tuonnempana lisää <3 <3 <3 Sen ajatuksen kanssa jaksaa eteenpäin, on jotain mitä kovasti odottaa ja haaveilee!

Kesäkuulumisia

Maanantai 19.7.2021 - Hanna

Hellettä riittä ja Suomen kesä on kauneimmillaan. Meillä remontoidaan ja lomaillaan...

Koirajuttujakin on matkaan mahtunut; Elviira aloitti mejäilyt ja Fanni näyttelyt.

Iivari parantelee hotspotiansa eikä päässyt korkkaamaan veteraaniluokkaa erkkarissa. Bertta kasvattelee vielä itseään.

Pennuille valittu uudet kodit

Keskiviikko 17.3.2021 - Hanna

Wouuuuu mikä urakka.......

Huisinihania perheitä löytynyt pikkupennuille. Itselle vaan tuotti tuskaa valkkailla kotiin jäävä pentu ja sitten mietin ihan super syvällisesti koirien luonteita, ominaisuuksia, ulkonäköä......kullekkin sitä oikeaa kotia. Nyt on luottavainen mieli, että jokaiselle on juuri se oikea koti löytynyt ja viimeisellekin keltaiselle narttupennulle se löytyy!

Mulla on onneksi tuo luotto wingman, jonka mielipiteeseen luotan enemmän kuin mihinkään muuhun tässä maailmassa. Jarnolle ihan superkiitos taas jälleen kerran pohdinta ja päätösavusta.

Anna-Liisa ja Helena antoivat arvionsa pennuista, ottivat loistavat kuvat ja asiantuntemuksellaan antoivat sen viimeisen tuen, jotta kotiin jäävä "pikku" BERTTA  päätettiin.

Ilman Pauliinan apua ja tukea, pohdintaa, mielipiteiden vertailua ei olisi tätä sydäntenmurskaaja pentuetta ikinä tullutkaan......Korvaamaton Pauliina <3

Lämmin kiitos teille kaikille, jotka olitte avustamassa ja tukememassa tämän pentueen syntymisessä!

Pentuelämää; tunteita ja tuoksuja

Perjantai 12.3.2021 klo 13.16 - Hanna

Lähes kuusi viikkoa elelty pentujen kanssa. Ihania pikku otuksia, aina vaan valloittavamia ja valloittavampia pikku persoonallisuuksia...

Vauhtia alkaa kahdeksikolla jo olla melkoisesti. Leikkiminen on hurjan hauskaa ja yhdessä opetellaan koiramaailman sääntöjä. Yöt ovat heidänkin mielestä onneksi nukkumista varten.

Ollaan tutustuttu ulkoilmaan ja veteen sekä vereen, sorkkaan ja hieman jäljestettykin (lumessa tosin, kun takatalvi iski). Ihanan reippaita kaikki, toiset toki nappasivat jutun juuresta kiinni toisia paremmin :) Huomenna vuorossa lintuun tutustuminen.

Pentuaitaus on suurennettu ja tilaa on touhuta, kakata ja pissailla pitkin poikin. Joskus saattaa tuurilla osua paperillekin. Joten tuoksuista ei meidän huushollissa ole tällä hetkellä puutetta.

Kaikki vaikuttavat kovin sosiaalisilta ja käymään tulevat ihmiset saavat pentusten kaiken huomion. Ihania pentujen uusia ihmisiä on käynyt, hyviä koteja siis löytynyt. Yksi pennuista on vailla kotia, koska haluamme ensin valkata kotiin jäävän pennun ja sitten kaksi sijoitukseen menevää. Eipä ihan helppo homma olekkaan, vaikka meillä omat suosikkimme onkin, onneksimsuosikit ovat Jarnon kanssa samoja :)

Ensi viikko on jännittävä:maanantaina pentutarkkiin, jolloin Elviiran kasvattaja Pauliina näkee pennut ja tiistaina tulevat Inton omistaja Anna-Liisa sekä Helena Follies kennelistä pentuja katsomaan. Sitten on aika meidän tehdä päätöksiä!

Pennut 3 viikkoa

Lauantai 20.2.2021 - Hanna

Pennut tänään 3 viikkoisia. Kaikki on sujunut hyvin. Pennut kasvaa hurjaa ja tasaista vauhtia, kaikilla ollut jo viikon silmät auki, kävelykin sujuu kaikilta. Toisilla toki kävely on vankempaa kuin toisilla :D ihanaa seurattavaa tuo kävelyn opettelu. Erilaisia luonteenpiirteitä alkaa ilmetä, pennuista on selvästi muodostunut "kaveruksia" ja äänekkäimmät erottuvat joukosta takuu varmasti :D

Eilen saivat naperot maistaa ensimmäistä kiinteämpää moussee ruokaa. Eikä yhtään yllättänyt, että maistui niin valtavan hyvin ihan kaikille, siis labradorin luonnekin kaikilla!

Italianviini pentuset syntyivät

Sunnuntai 31.1.2021 - Hanna

Pennut maailmassa, nyt on aika nauttia näistä ihanista pikkuisista <3

Synnytys eteni hyvin perjantai lauantai välisestä yöstä lauantai aamuun. Aamulla Elviira tiputteli vettä, joka todettiin hiemen vihertäväksi. Soitto Elviiran kasvattaja Pauliinalle, joka oli sitä mieltä, että ultraan vaan ja tarkistamaan, että pennuilla on kaikki hyvin. Pauliina otti yhteyden ihanaan eläinlääkäriimme Johannaan, joka tuli klinikalle tsekkaamaan pentujen ja Elviiran kunnon. Elviira oli siihen mennessä tehtyt vain muutaman ponnettoman työnnön.

Ultrassa näkyi tukkeena pentu ja Johannan suosituksesta mentiin sektioon. Leikkauksen ajaksi Pauliina ja Johanna lähettivät meidät aamukahville. On huippua voida täysin luottaa näihin rautaisiin ammattilaisiin ja jättää Elviira vauvoineen heidän osaaviin käsiinsä.

Vaan eihan me kauhean kauaa maltettu kahvilla olla, kun palattiin klinikalle. Siellä oli jo ihana vikinä käynnissä. Itkuhan siinä meiltä molemmilta tuli, kun tuoreiden pentujen ääniä yritettiin laskea. Kohtapa Pauliina meille kuivateltaviksi ja lämpiminä pidettäväksi pentuja kiikutti. Tyttövoittoinen porukka 7 narttua ja 1 uros oli kohta kasassa ja me täysin pyörryksissä ilosta, tyttöjen määrästä, valvotusta yöstä ja tulevaisuuden haaveista, joita taas oli. Josko tässä porukassa oli tyttö, jonka pentuja joskus hoitaisimme......

Johanna piipahti kertomassa, että toinen kohdunsarvista oli kiertynyt ja sen takana kolme pentua sekä se yksi jumissa, joten luonto oli taas järkevä eikä Elviira alkanut sen napakammin pentuja ulos työntämään. Saimme siis kaikki pennut elävinä luoksemme.

Ikuisesti ihan valtavan kiitollisena ihmisistä, jotka tekevät työtä sydämellään, auttavat tilanteessa kuin tilanteessa ja ovat huippu taitaviakin. Olemme onnekkaita, kun meillä on heidät!

Varmasti olisi ollut heilläkin muuta tekemistä lauantai aamuna, kun auttaa meitä. Pauliinallakin oma koiransa Softis matkassa mukana synnyttämässä. Softis ajoitti synnytyksen niin, että ensimmäinen pentu oli maailmassa meidän saadessa Elviira luoksemme heräilemään...Huimaa touhua!

Ja nyt nauttimaan pentuelämästä!